Korouoma

Korouoma ja Välimeri ovat syntyneet samaan aikaan

Lapin kallioperän poimutus- ja kulumisvaiheet ovat olleet rajuja. Tässä rutistuksessa ja venytyksessä kalliot murtuivat, taipuivat ja repeilivät. Korouoman ruhjelaakso syntyi satoja miljoonia vuosia sitten. Sen synty liittyy Välimeren altaan syntyyn. Alppien kohoaminen aiheutti magman virtausta etelään. Syntyi heikkousvyöhykkeitä, eräs niistä näille seuduille. Vahva graniittikallio repesi kovassa paineessa 30 kilometrin matkalta. Samaa ruhjevyöhykettä on myös Ounasjokilaakso Rovaniemeltä Kolariin asti ja Kemijoki Rovaniemeltä Auttiin.

Jääkaudet ovat muokanneet Korouomaa

Korouoma rapautui satojen miljoonien vuosien aikana leveämmäksi ja pohjalta täyttyen matalammaksi. Ainakin kaksi viimeisintä jääkautta on jään virtaussuunta ollut lähes Korouoman suuntainen. 2-3 kilometrin vahvuinen jää virtasi painonsa takia hitaasti (2-3 cm/vrk) kohti kaakkoa ja työnsi edellään irtomaata ja kiveä, louhien ja pyöristäen niitä. Toisaalta jäätikkö kerrosti moreeniainesta kymmenien metrien paksuisiksi moreeniselänteiksi. Niitä on Korouoman itäpuolella.

Viimein jääkauden loppuvaiheissa Sallan jääjärven murtautuminen Ylineitivaaran länsipuolella sai vesimassat syöksymään Korouomaan. Tuon mahtavan jääjärven pinta laski lyhyessä ajassa peräti 40 metriä. Tämä valtava vesimäärä kulutti ja syvensi Korouomaa sen nykyasuun. Laakson pohjalla virtaava Korojoki laskee nyt päinvastaiseen suuntaan, luoteesta kohti Kemijokea.

Korouomassa kasvaa harvinaisia kasveja 

6000 vuotta sitten Pohjolassa vallinnut nykyistä lämpimämpi ilmasto jätti Korouomaan reliktiksi muutamia kasveja, mm. kallioalvejuuri, pahtarikko (saxifraga nivalis), sananjalka ja pensasmainen tuomi (prunus padus), jotka menestyvät siellä edelleen laakson saaman suuremman lämpösumman takia.

Ihmisen toiminnan historia Korouomassa

Ihminen on vaikuttanut Korouoman alueella 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Sen metsiä on käytetty taloudellisesti hyväksi ja puita on uitettu Korojoessa ja sen sivujoissa. Uitosta on jäänyt jälkeen uittajien kotuksen ja uittorännin jäänteet.

Rotkolaakson pohjalla ovat lampaat ja karja laiduntaneet, ja niityiltä on saatu heinää karjalle. Ylimääräiset heinät varastoitiin latoihin ja ladon pohjia onkin vielä jokivarressa. Osa ladoista on korjattu ja Korouoman luonnonniittyjä hoidetaan yhä vuosittain niittämällä.

Korouoman alueesta on vuonna 1996 suojeltu 26 neliökilometrin laajuinen osa vanhojen metsien suojelualueena.[2] Korouoman lehdot on suojeltu lehtojensuojeluohjelmassa, ja sen kanssa osittain päällekkäinen Korouoma-Jaakonkangas alue kuuluu Natura-ohjelmaan.